Tervetuloa Pikkustudion Biitsille!

Kesän lomat on vietetty, ja syksy odottelee jo starttiviivalle pääsyä. Tänä kesänä ei päästy kaukaisten maiden hiekkarannoille, eikä ehkä ihan lähiaikoina tulla pääsemäänkään. 

Keväällä jouduimme miettimään uusiksi monia itsestäänselvinä pitämiämme juttuja. Kuperkeikkaa heittivät niin matkasuunnitelmat kuin normirutiinitkin. Myös liikkumistottumukset laitettiin melkoiseen karuselliin. Oma liikuntapaikka oli ehkä kiinni, ja jos ei ollut, niin moni ei sinne siitä huolimatta tohtinut astella. Kun lisäksi monen työpaikka vaihtui konttorista kotiseinien sisäpuolelle, katosi myös arkiliikunta olemattomiin. Jos päivän liikuntasuorituksena oli lähinnä sängyn ja keittiönpöydän (tai muun työpisteen) välillä laahustaminen, jäi aika monta entiseen normipäivään kuulunutta askelta saavuttamatta. Lisäksi huono työasento aiheutti monelle melkoisia niska- ja hartiajumeja. Tähän kun lisätään päälle vielä kesän aikaiset herkuttelut, niin ei ihme, jos olo tuntuu tällä hetkellä vähän tukalalta ja vetämättömältä!

Liikkumisen tarve ei katoa minnekään, vaikka eläisimme millaisissa poikkeusoloissa tahansa. Kroppamme vaatii liikettä pysyäkseen kunnossa, ja hyvä kunto auttaa kestämään syksyn ja talven myllerrykset ja tuiskutkin paremmin.

Personal trainer Katja Varjo

Itsestä ja omasta hyvinvoinnista kannattaa siis pitää huolta, vaikka ympärillä vähän kuohuisikin. Ja etenkin silloin.

Hyvinvointia emme voi varastoida talven varalle, vaan se syntyy päivittäisistä jutuista ja valinnoista. Terveellinen ruokavalio, liikunta ja lepo ovat sitä arjen kivijalkaa. Tulevaisuudestahan ei kukaan tiedä, mutta onneksi on aina vaihtoehtoja, vaikka ne tutut rutiinit heittäisivätkin taas ympyrää! 

Liikkuminen ei onneksi vaadi hienoja treenipaikkoja tai saleja, vaan treenaaminen onnistuu hyvin vaikka omassa olohuoneessa! Kestävyyskuntoa voi ylläpitää helposti pyöräillen, kävellen tai juosten. Kotitreeniin riittää ihan oma kehonpainokin, mutta hyvää lisätehoa saa vaikkapa kuminauhalla, kahvakuulalla tai käsipainoilla. Muutamilla yksinkertaisilla liikkeillä saa käytyä koko kehon lihakset läpi, eikä treeniin todellakaan tarvitse uhrata aikaa tuntikausia! 

Personal trainer Katja Varjo

Ruokavalion merkitystä ei ole turhaan hehkutettu hyvinvoinnin perustana. Hyvät raaka-aineet ja säännöllisyys ovat The Juttu.  Oman ruokavalion sopivuutta pystyy hyvin arvioimaan jo vaikka fiilistelemällä omaa oloaan. Koetko olevasi ruokailun jälkeen energinen, vai tekisikö ennemmin mieli hilpaista nokosille? 

Jos tuntuu siltä, että kaipailisit tsemppiä vaikka liikkumisen suunnitteluun tai ruokavalion uudistukseen, niin olet lämpimästi tervetullut Pikkustudion valmennuksiin!

k4004.jpg

Täällä saat viettää aikaa aina omassa rauhassa ilman ulkopuolisia henkilöitä. Koko Pikkustudion tila on varattu vain sinun käyttöösi. Pääset  treenaamaan kuntosalia vastaavien laitteiden kanssa ja saat hyvän opastuksen liikkeiden oikeista tekniikoista. Kaikki valmennukset ja ohjelmat suunnitellaan aina sinun elämäntilanteeseesi ja tarpeisiisi sopiviksi. Lisäksi varmistetaan, että pääset myös etenemään kohti tavoitteitasi.

k4005.jpg

Ja vaikka ne kaukaiset maat olisivatkin tämän hetken saavuttamattomissa, niin Pikkustudiolla pääset treenailemaan aurinkoisten rantamaisemien keskelle! 

Osaatko arvioida kuntotasosi oikein?

Omaa kuntotasoaan on hyvin vaikea arvioida mutu-tuntumalla.  Moni aktiiviliikkujakaan ei tiedä todellista kuntotasoaan ilman mittauksia. Sinullakin saattaa olla virheellisiä käsityksiä omasta kehonkoostumuksestasi tai kuntotasostasi.

Ehkä kuvittelet olevasi huonommassa kunnossa kuin oletkaan, tai päinvastoin, voitkin ajatella olevasi parempikuntoinen mitä todellisuudessa olet. 

Vaikka kuvittelisit olevasi täysin rapakuntoinen, saattaakin olla, että jollain osa-alueella oletkin odotuksiasi paremmalla tasolla. 

Jos haluat pudottaa painoasi tai kiinteytyä, niin lähtötilanteen selvittäminen on tärkeä juttu. Saattaa olla, että mielikuvasi itsestäsi on eri mitä mittaustulokset kertovat.

Vaaka ei nimittäin kerro kaikkea.

Jos tuijotat vain vaa´an lukemia, voi olla ettet näe kehitystäsi kunnolla ja saatat jossain vaiheessa turhautua koska luulet ettei tuloksia tulekaan. Kehonkoostumuksessa voi tapahtua paljonkin asioita, vaikka vaa´an lukemat pysyisivät paikallaan tai hetkellisesti jopa nousisivat hiukan. 

Kun oma lähtötaso on tiedossa, on myös helpompi ottaa konkreettisia tavoitteita.

Hyödyt paljon lähtötilanteesi tuntemisesta

➡  Treenaat ja teet juuri niitä juttuja, joista on sinulle eniten hyötyä

Jos sinulle tehdään liikuntaohjelma ilman tarkempaa lähtötason selvitystä, niin todennäköisesti joudut tekemään ainakin jonkin verran turhaa työtä. Voi olla että treenailet juuri niitä juttuja, jotka itselläsi ovat jo muutenkin vahvoja, ja heikommat lihakset tai kunnon osa-alueet jäävätkin turhan vähäiselle huomiolle.

➡  Harjoittelet tehokkaasti ja vältät loukkaantumiset

Saattaa myös olla, että aloittamasi ohjelma on sinulle turhan raskas tai vastaavasti liian helppo.  Kummassakin tapauksessa tavoitteen saavuttaminen vaikeutuu, ja saatat turhautua jo ennen kuin saat minkäänlaisia tuloksia. Mikäli treenaat kuntotasoosi nähden liian kovaa, loukkaantumisriskisi kasvaa eikä peruskuntosi pääse kehittymään kunnolla. Jos taas ohjelmasi on liian helppo, ei se tue kehittymistäsi, ja poljet paikallasi lähtötilanteessa. 

➡  Harjoitteluohjelmasi voidaan mitoittaa sinun lähtötasosi ja tavoitteesi mukaisesti

Lähtötason määrittämisen jälkeen on mahdollista tehdä juuri sinulle sopiva ja tavoitteitasi tukeva ohjelma. Silloin voidaan huomioida juuri sinun tasosi kaikessa ohjelmien suunnittelussa. Helppoa, turvallista ja aikaa säästävää! 

➡  Säästät aikaa, vaivaa ja rahaa

Kuntotestaus auttaa sinua varmasti, mutta tulosten saavuttaminen voi viedä aikaa. Testitulosten pohjalta voidaan sinulle tehdä ohjelma, jonka avulla pääset maaliin nopeammin.

➡ Teet oikeita asioita oikea-aikaisesti

Aikakausilehdet, TV-ohjelmat ja netti ovat pullollaan tee-se-itse menetelmiä kuntotasosi selvittämiseen. Omin avuin voi toki tehdä paljon terveemmän elämän eteen, mutta asiaan perehtyneen valmentajan avulla teet vain niitä asioita, joilla on suurin vaikutus tavoitteesi saavuttamisessa.

Juoksu on ihanaa - Viisi vinkkiä, joilla pääset alkuun

Juoksu on ihanaa. Raikas tuuli puhaltaa kasvoille ja askel lentää kevyesti eteenpäin. Maisemat vaihtuvat ja kunto kasvaa kohisten. Juuri näin – tai sitten ei. Jos aloitat juoksuharrastuksen liian vauhdikkaasti, niin voi olla, että fiiliksesi ovat kaikkea muuta. Juoksuharrastusta kun ei oikeasti aloiteta juoksemalla! 

Juoksuharrastusta ei oikeasti aloiteta juoksemalla! 

Juoksussa, niin kuin toki muussakin liikunnassa, on tärkeä lähteä liikkeelle juuri sinun kuntotasostasi. Jos et ole aiemmin juurikaan juossut, etkä ehkä kävellytkään kovin pitkiä lenkkejä, juokseminen on todennäköisesti sinulle ihan extreme-hommaa.

Juoksu on laji, joka jakaa mielipiteitä aktiiviliikkujienkin keskuudessa. Joku hurahtaa siihen täysin, toista taas juokseminen ei innosta pätkääkään. Ihmiset ovat erilaisia myös kehotyyppien suhteen. Toiset ovat omimmillaan kestävyyslajeissa ja tuntuvat minimaalisella harjoittelulla painelevan jopa maratonin. Toisilla taas juoksu ei rullaa kovinkaan luonnikkaasti, mutta lihasmassa sen sijaan kasvaa jo melkein punttisalin katselusta. Suurin osa ihmisistä sijoittuu johonkin välimaastoon tällaisten ääripäiden välille.

Harjoittelemalla pystyy onneksi paljonkin vaikuttamaan omaan kuntoonsa ja kehittymiseensä. Kenenkään ei tarvitse juosta maratonia eikä osallistua voimannostokisoihin, ellei halua, mutta jos parin kerroksen rappujen kipuaminen hengästyttää kovasti, tai painavien kauppakassien nostelu tuntuu ylivoimaiselta ponnistelulta, kannattaa kuntoaan parantaa ainakin näiltä osin. Hyvä toimintakyky on jokaiselle tärkeää, ja se koostuu sekä kestävyys- että lihaskunnosta että myös hyvästä liikkuvuudesta.

Juoksu on loistava laji kestävyyskunnon kasvattamiseen.

Juokseminen ei ole rakettitiedettä, mutta se on kuitenkin sen verran rankka laji, että sen aloittamisessa kannattaa tosiaan huomioida oma lähtökuntotasonsa.

Jos sykkeesi huitelee jatkuvasti vauhtikestävyys- tai jopa maksimirajoilla, kehitystä ei oikeasti tapahdu. Kunnonkasvattaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja toistoja. Sykettä on toki nostettava, mutta monilla se nousee huippulukemiin jo kevyessäkin juoksussa.

Jos siis haluat aloittaa juoksemisen, mutta kuntosi ei ole vielä kovin hyvä, niin lähde ensin kävelylle! Kunto kasvaa kyllä kävelylläkin – ja ensi alkuun nimenomaan juuri siinä. Jos menet liian lujaa, et koskaan kehity kunnolla. Hyvän juoksemisen mittari ei siis ole se miten lujaa pääset, vaan miltä se tuntuu!

Voit tehdä aina välillä pieniä spurtteja: Juokse silloin tällöin kävelyn lomassa pieni matka ja palaa taas kävelyvauhtiin. Pikkuhiljaa huomaat, että jaksat juosta yhä pidempiä matkoja. Tärkeää on, että aloitat itsellesi sopivalla tahdilla. Moni juoksee tietämättään liian lujaa, ja silloin peruskunto jää vajaaksi. Tällainen treeni ei kehitä kestävyyttä, vaan päinvastoin väsyttää.

Sykemittarista voi olla apua oikean syketason määrittämisessä, mutta se ei ole välttämätön hankinta. Kun huomaat hengästyväsi niin paljon, ettet enää pysty puhumaan puuskuttamatta, on aika hiljentää vauhtia. Hengästyminen on liikunnassa toki hyvä asia, mutta jos puuskutat hillittömästi, on peruskestävyystasosi ylitetty reippaasti ja menet aivan liian lujaa.

Juokseminen on siis tärkeä aloittaa maltillisesti. Vaikka vauhtisi ei juuri kävelyvauhdista poikkeaisi, niin se voi olla juuri sinulle sopiva vauhti. Omaa kroppaasi kuuntelemalla opit pikkuhiljaa mikä on sinulle sopiva askelmitta. Oikeanlaisella ja säännöllisellä harjoittelulla pääset vähitellen yhä pidempiin ja vauhdikkaampiinkin lenkkeihin kuntotasosi kasvaessa.

Juoksemisen ohella muista pitää huolta myös lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelusta! Monipuolinen treeni kun on se kaiken A ja O.

Kun aloitat juoksuharjoittelun, muista nämä:

  1. Kävele
  2. Lisää kävelyn sekaan kevyitä spurtteja
  3. Älä hengästytä itseäsi liikaa - juostessa Pitää Pystyä Puhumaan (3xP)
  4. Muista monipuolisuus
  5. Venyttele